Sosiaalietuudet ja yhteiskunnan tukitoimet sairastavan perheen tukena

Sari Valli

Sosiaalityöntekijä, YTM

Sosiaalietuudet ja yhteiskunnan tukitoimet sairastavan perheen tukena

Suomessa sairastamisen kustannukset eivät saa olla lakisäädöksienkään mukaan hoivan ja hoidon este. Perustuslaki turvaa oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, ja julkisen vallan, kunnan sekä valtion on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Perustuslaki myös velvoittaa edistämään väestön terveyttä.

Pitkäaikaissairaudet saattavat kuitenkin aiheuttaa perheille ja sairastuneille huolta taloudellisesta tilanteesta ja pärjäävyydestä. Tämän vuoksi työssäni lastenklinikan sosiaalityöntekijänä kohtaan pitkäaikaissairaiden perheet perheen taloudellisen tilanteen, etuusasioiden sekä tukitoimien kokonaisvaltaisen kartoittamisen tiimoilta diagnoosien alkuvaiheissa. Artikkelin tarkoituksena on käydä läpi kyseisiä etuus- ja tukiasioita sekä vammaistuen määräytyminen sairausvakuutuksen ja eläkkeiden kautta sekä lapsi- että aikuispotilaat huomioiden. Lisäksi käydään läpi myös joitakin arkea helpottavia sosiaalipalveluita ja yhteiskunnallisia tukitoimia.

Sairausvakuutus

Suomessa sosiaaliturvaa on järjestetty lakisääteisin vakuutuksin, jonka kokonaisuutta kutsutaan sosiaalivakuutukseksi. Yksi sosiaaliturvan muoto on sairausvakuutus, ja kaikki vakituisesti Suomessa asuvat on vakuutettu sairauden varalta. Sairausvakuutuslain tarkoituksena on turvata kansalaisille korvaus tarpeellisista sairauden hoidon aiheuttamista kustannuksista sekä lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ja lapsen hoidon aiheuttamia ansionmenetyksistä. Sairausvakuutuksesta maksetaan sairaus- ja vanhempainpäivärahoja, lääke- ja matkakorvauksia sekä korvauksia yksityisten terveyspalvelujen kustannuksista.

Kansaneläkelaitos (Kela) vastaa sairausvakuutuksen toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä sekä seuraa ja valvoo lain ja sen nojalla annettujen asetusten ja määräysten noudattamista ja toteuttamista. Kelan sairausvakuutusta koskeviin, tyytymättömiin päätöksiin on mahdollista hakea muutosta Kelan sivuilta löytyvällä lomakepohjalla. Valitus pitää toimittaa 37 päivän sisällä päätöksen postituspäivästä. Kela saattaa myös itse oikaista virheellisesti tehtyjä päätöksiä, mutta näistä ollaan aina yhteydessä asianosaiseen. Lisäksi kaikista muutoksista on tärkeä olla Kelaan yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa esimerkiksi sähköisen asioinnin kautta viestitoiminnolla, koska Kela saattaa periä perusteettomasti maksetun etuuden takaisin.

Seuraavaksi avaan hiukan enemmän lääke- ja matkakorvauksien sekä erityishoitorahan määräytymistä ja hakemista, joiden tiimoilta tulee eniten kysymyksiä kohdatessani lapsiperheitä sairaalassa osastohoidon tai poliklinikkakäynnin yhteydessä.

Lääkekorvauksien kalenterivuosittainen alkuomavastuu on 50 euroa, jonka jälkeen saa lääkekorvausta lääkevalmisteista. Alle 19-vuotiaiden lääkkeistä ei tarvitse kuitenkaan maksaa alkuomavastuuta. Alkuomavastuun jälkeen lääkekorvattavuus jaetaan kolmeen eri luokkaan; peruskorvaus (40 %), alempi erityiskorvaus (65 %) ja ylempi erityiskorvaus (100 %), jolloin kuitenkin yksi lääke maksaa 4,5 euroa. Apteekki saa sähköisesti tiedon lääkekorvattavuusoikeudesta. Lääkeomavastuun kokonaisvuosikatto muuttuu pääsääntöisesti vuosittain (vuonna 2022 lääkekatto 592,16 €), ja apteekki saa tiedon suoraan Kelalta lääkeomavastuun kertymisestä ja vuosikaton täyttymisestä. Vuosiomavastuun kertymisen jälkeen korvaukseen oikeuttava lääke maksaa asiakkaalle 2,5 euroa.

Jotkut hemofiliaa sairastavien lääkkeet kuuluvat ylempään erityiskorvausluokkaan. Erityiskorvattavuuden saamiseksi hoitava lääkäri kirjoittaa B-lausunnon, joka pitää toimittaa Kelaan. Kyseisessä päätöksessä voi kuitenkin kestää useita viikkoja, joten jo ostettujen lääkkeiden kuitit kannattaa säästää jälkikäteen haettavaa korvausta varten (haetaan hakemuslomakkeella SV178). Kela lähettää uuden, päivitetyn Kela -kortin päätöksen jälkeen kotiin, jossa on kääntöpuolella merkintä korvattavuudesta.

Matkakustannusten vuotuinen omavastuukatto terveydenhuollon matkoihin liittyen on tällä hetkellä 300 euroa. Yhdensuuntaisesta matkasta maksetaan itse korkeintaan 25 euroa omavastuuta, joka kerryttää samalla omavastuukattoa. Takautuva hakuaika on puoli vuotta, ja oman auton käyttöön tarvitaan julkisen terveydenhuollon puolelta matkakorvaustodistus (SV67).

Matkakorvauksia haetaan takautuvasti omalla hakemuksella (SV4). On hyvä pitää mielessä, että kaikki sairaalamatkat kerryttävät omavastuukattoa. Jos matkoja julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon on puolen vuoden ajalta useita, kannattaa kaikista pyytää esimerkiksi sihteeriltä matkakorvaustodistus sekä hakea matkakorvauksia, vaikkei matka olisikaan aina omavastuun ylittävän mittainen. Jos yksityisen terveydenhuollon hoitopaikassa annettu hoito tai tutkimus oikeuttaa Kela-korvaukseen, on siitä mahdollista saada myös matkakorvaukset samalla tavoin kuin julkiseen terveydenhuoltoon tehdystä matkasta.

Kelan korvaamien taksimatkojen tilausjärjestelmä muuttui 1.1.2022 alkaen. Jos potilaalla on oikeus Kelan korvaamaan taksimatkaan terveydentilan tai puutteellisten liikenneolosuhteiden perusteella, on taksi tilattava maakunnallisesta tilausnumerosta. Kelan suorittaman kilpailutuksen jälkeen maakunnallisia tilausnumeroita on kaikilla alueilla kaksi. Tilausnumerot löytyvät Kela.fi -verkkosivuilta. Tilausnumerosta tilatessa potilas saa matkakorvauksen heti taksissa ja maksaa matkastaan enintään 25 euron omavastuun. Kela ei korvaa muulla tavoin tilattua taksimatkaa.

Pitkäaikaissairaan lapsen osasto- ja poliklinikkakäynnit vaikuttavat perheen talouteen, koska vanhemmat saattavat joutua kyseisinä päivinä pitämään lomapäiviä tai olemaan palkattomalla. Vanhempien on kuitenkin mahdollista saada erityishoitorahaa osallistuessaan alle 16-vuotiaan sairaan lapsen hoitoon osastojaksoon, poliklinikkakäynteihin tai kotihoitoon liittyen vähintään kuuden tunnin ajan kyseisten päivien aikana. Vanhempi voi myös saada erityishoitorahaa osallistuessaan lapsen sairauteen liittyvälle kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssille. Erityishoitorahaa on mahdollista saada sekä biologisen että adoptiolapsen sairauden hoitoon tai kuntoutukseen osallistumisesta, ja lisäksi myös silloin, kun tosiasiallisesti hoitaa lasta huoltajan tavoin (esimerkiksi sijaisvanhemmat).

Lapsen huoltajan on mahdollista saada erityishoitorahaa osallistuessaan alle 7-vuotiaan lapsen sairaala- tai poliklinikkakäynteihin lääkärin pitäessä huoltajan osallistumista hoitoon tarpeellisena. Oikeutta etuuteen on tärkeä muistaa itse kysyä lääkäriltä käyntien yhteydessä. Kotihoidon sekä 7–15-vuotiaan sairaala- ja poliklinikkahoidon ajalta maksetaan erityishoitorahaa vain, jos lapsen sairaus on nopeasti kehittyvässä tai vaativassa hoidollisessa vaiheessa. Lapsen hoitava lääkäri toteaa ja kuvaa sairauden vaikeusasteen ja hoidollisen vaiheen, eli erityishoitorahan liitteeksi tarvitaan D-lausunto.

Erityishoitoraha korvaa ansiomenetystä, joten maksamisen edellytyksenä on, ettei kyseiseltä ajalta makseta samanaikaisesti palkkaa. Myös kotiäidit ja -isät sekä opiskelijat ovat oikeutettuja etuuden saamiseen. Erityishoitorahan kanssa voidaan maksaa samanaikaisesti kodinhoitotukea, mutta ei kuitenkaan Kelan maksamaa päivärahaa, kuten erityisäitiys- tai äitiysrahaa, isyysrahaa, vanhempainrahaa tai sairauspäivärahaa.

Erityishoitorahaa maksetaan tiettyyn sairauteen ja lapseen liittyvästä poliklinikka- tai sairaalahoidosta tai kuntoutuksesta enintään 60 arkipäivän ajan. Kotihoidon ajalta erityishoitorahaa maksetaan 30 päivän ajan. Painavista lääketieteellistä syistä johtuen erityishoitorahaa voidaan maksaa myös enimmäisaikojen ylittäviltä osilta. Lääkäri arvioi ja kirjoittaa tarvittaessa lausunnon Kelaan painaviin lääketieteellisiin syihin liittyen. Kelan lääkäri arvioi kokonaistilanteen ja tarvittaessa pyytää lisäselvityksiä asian tiimoilta. Etuus maksetaan aina takautuvasti ja käsittelyajat voivat venyä, joten tämä on tärkeä ottaa huomioon kokonaisvaltaisessa taloudellisessa tilanteessa. Tiukassa tilanteessa on mahdollista hakea toimeentulotukea hakemuksen käsittelyn odotusajalle.

Yli 16-vuotiaan lapsen sairaalassaoloajasta ei vanhempi saa enää erityishoitorahaa, mutta nuoren on mahdollista saada itse sairauspäivärahaa tai nuoren kuntoutusrahaa. Seuraavaksi avaankin 16-vuotta täyttäneen etuuksia ja niiden määräytymistä.

Kansaneläke

Kansaneläkelain tarkoituksena on muun muassa turvata Suomessa asuvan henkilön toimeentuloa vanhuuden ja työkyvyttömyyden ajalta. Kansaneläke voi olla joko työkyvyttömyyseläkettä tai vanhuuseläkettä, ja eläkkeen maksamiseen vaikuttavat terveydentila ja syntymävuosi. Kansaneläkettä voi saada, jos työeläke on pieni tai sitä ei voi saada ollenkaan. Kansaneläkelain mukaiset tehtävät hoitaa Kansaneläkelaitos. Aluksi avaan nuoren kuntoutusrahaa ja sairauspäivärahaa niiden linkittyessä työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Nuoren kuntoutusraha on alle 20-vuotiaille ensisijainen etuus eläkkeeseen nähden. Nuoren kuntoutusrahaan voi muodostua oikeus 16- 19 -vuotiaalla nuorella, jonka sairaus tai vamma heikentää opiskelukykyä sekä opiskelujen tueksi tarvitaan tukitoimia ja erityisjärjestelyitä oppilaitoksen puolelta. Nuoren kuntoutusrahaa haetaan omalla hakemuksella (KU111) ja liitteeksi tarvitaan oman kunnan työntekijöiden kanssa laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma (KU110). Kyseisen suunnitelman tekemistä varten pidetään usein moniammatillinen verkostopalaveri, jossa on paikalla nuori, vanhemmat, oppilaitoksen henkilökuntaa sekä nuorta hoitavia työntekijöitä. Kela seuraa opintojen etenemistä ja suunnitelman toteutumista, joten muutoksista on tärkeä olla Kelaan yhteydessä.

Joskus sairaus tai vamma voi kuitenkin estää työ- tai opiskelukyvyn eikä nuoren kuntoutusrahaankaan muodostu oikeutta. Tällöin voi muodostua oikeus sairauspäivärahaan joko Kelan tai työeläkelaitoksen kautta. Sairauspäiväraha on sairausvakuutuslain mukainen etuus, mutta käsittelen sen kuitenkin tässä kohtaa sairauspäivärahan linkittyessä työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Sairauspäivärahaa maksetaan samaan sairauteen liittyen enintään noin vuoden ajalta, jonka jälkeen sairauspäivärahaoikeus määräytyy vasta sitten, kun on ollut sairauslomien välissä vuoden työkykyinen. Sairauspäivärahaa varten tarvitaan hakijan oma hakemus ja lääkärin kirjoittama sairauslomatodistus. A-lääkärintodistuksella voi saada sairauslomaa korkeintaan 60 arkipäivältä, jonka jälkeen tarvitaan lääkärin kirjoittama B-lausunto tai muu todistus työkyvyttömyydestä. Sairauspäivärahaan liittyvä omavastuuaika on sairauden alkuvaiheessa yhdeksän vuorokautta, jonka aikana etuutta ei makseta.

Sairauspäivärahaoikeuden jälkeen voi sairauden ja työkyvyttömyyden pitkittyessä muodostua oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Jos sairauspäivärahaan ei ole oikeutta, oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseenkin alkaa vasta, kun 300 päivää on kulunut. Työkyvyttömyyseläke on kansaneläkelain mukainen etuus, jota voidaan myöntää 16-64 -vuotiaille. Hakijan oma hakemus ja hoitavan lääkärin tekemä, alle vuoden vanha, B-lausunto työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyen on hyvä jättää Kelalle neljä kuukautta ennen sairauspäivärahaoikeuden päättymistä. Tämä sen vuoksi, koska sairauspäivärahaa ja työkyvyttömyyseläkettä ei voi saada samanaikaisesti (työkyvyttömyyseläke on kansaneläkelain mukainen etuus ja sairauspäiväraha taas sairausvakuutuslain mukainen etuus), ja käsittelyajat voivat olla pitkiä. Jos sairauspäivärahasi päättyy ja työkyvyttömyyseläkehakemuksen käsittely on vielä kesken tai eläke on hylätty, kannattaa ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, vaikkei sillä hetkellä olisikaan työkykyinen. Tällöin muodostuu mahdollisesti oikeus työttömyyspäivärahalle hakemuksen odotusajaksi ja hakijan taloudellinen tilanne saadaan turvatummaksi.

Työkyvyttömyys voi olla joko määräaikaista tai toistaiseksi myönnettyä. Kuntoutustuki on määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä, jonka aikana Kela tai työeläkelaitos selvittävät mahdollisuudet kuntoutua työelämään tai vaihtaa ammattia ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen avulla. Ammatillisen kuntoutuksen ajalle voi muodostua oikeus kuntoutusrahaan. Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen voi muodostua, jos kuntoutuksesta huolimatta työkyky ei palaudu tai parane. Työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi muita kansaneläkelajeja ovat vanhuuseläke pitkäaikaistyöttömille, varhennettu vanhuuseläke sekä vanhuuseläke.

On tärkeä pitää mielessä, etteivät sairausdiagnoosi ja työkyvyttömyys kulje käsi kädessä. Sairauspäiväraha, työkyvyttömyyseläke ja kuntoutustuki määräytyvät lääkärin arvioiman työkyvyttömyyden perusteella. Työkyvyttömyyseläkekään ei ole lopullista ja loppuelämän vaihtoehto, vaan sitä arvioidaan uudelleen ja työkykyiseksi voi palautua vuosienkin kuluttua riittävillä kuntoutus ja kouluttautumis-vaihtoehdoilla.

Vammaistuet

Vammaistuki jakautuu alle 16-vuotiaiden vammaistukeen, 16 –vuotta täyttäneiden vammaistukeen sekä eläkettä saavan vammaistukeen iän ja elämäntilanteen perusteella. Vammaistuet on porrastettu samalla tavalla ja ovat samankaltaisia etuuksia, mutta maksuperusteissa ja määrissä on joitakin eroavaisuuksia.

Pitkäaikaissairaille lapsille voidaan myöntää Kelan kautta alle 16-vuotiaiden vammaistukea. Tuen tavoitteena on tukea vammaisen tai sairaan lapsen päivittäistä elämää, ja sitä voidaan myöntää, jos hoidon, huolenpidon sekä kuntoutuksen tarve on säännöllistä ja sitovaa. Sitovuus ja säännöllisyys täytyy olla lähtöisin lapsen sairaudesta tai vammasta, ja sitä arvioidaan suhteessa samanikäiseen ikätoveriin nähden. Aiemmin etuudesta käytettiin nimitystä lapsen hoitotuki.

Vammaistuen määräytyvyys on porrastettu kolmeen tasoon lapsen tavanomaista suuremman hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeen mukaan. Lapsen kokonaistilanne ja sairauteen liittyvät kustannukset otetaan huomioon tuen tasoa määritellessä. Perusvammaistuki on 93,39 euroa kuukaudessa, ja sitä voi saada, jos tuen ja hoidon tarve on viikoittaista. Korotettu vammaistuki on 217,93 euroa kuukaudessa, ja se perustuu vaativaan päivittäiseen sekä aikaa vievään hoidontarpeeseen. Ylin vammaistuki on 422,58 euroa kuukaudessa, ja sitä voi saada ympärivuorokauden tarvitsevan hoidontarpeeseen liittyvän vamman tai sairauden tiimoilta. Vammaistuen määräytyvyys ei perustu vanhempien tulotasoon ja etuus on verotonta.

Tukea haetaan lapsen kohdalla paperisella hakemuslomakkeella (EV258) ja liitteeksi tarvitaan joko hoitavan lääkärin kirjoittama B- tai C-lausunto. B-lausunto on suppeampi ja maksaa perheelle, joten tämä kannattaa huomioida tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Tukea myönnetään korkeintaan puolelta vuodelta takautuvasti. Sairauteen ja hoitoon liittyvistä muutoksista pitää itse muistaa olla Kelaan yhteydessä. Jatko- tai korotushakemus täytyy tehdä uudella hakemuksella.

Myös 16 -vuotta täyttäneet pitkäaikaissairaat voivat olla oikeutettuja vammaistukeen. Kyseisen tuen tavoitteena on 16-vuotta täyttäneen vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan henkilön jokapäiväisen elämän, työn tai opiskelun helpottaminen. Vammaistuen tarve ja määrä arvioidaan aina yksilöllisesti oman hakemuksen (EV256) ja lääkärilausunnon (B- tai C-lausunto) perusteella. Hoitava lääkäri ja sairaalan sosiaalityöntekijä auttavat vammaistuen määräytymiseen ja hakemuksen täyttämiseen liittyvissä asioissa ja arvioinnissa. Yleisluonnollisesti tuen saamisen edellytyksenä on toimintakyvyn heikentyminen sairauden tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan.

Yli 16 -vuotiaiden vammaistuki on porrastettu kolmeen tasoon samalla tavalla kuin alle 16- vuotiaiden vammaistuki sekä on tuen määrältä myös samansuuruinen. Tuen tason määräytymiseen vaikuttavat toiselta ihmiseltä tarvitsevan avun, ohjauksen ja valvonnan määrä sekä haittaluokka. Perustukea voidaan myös korottaa sairaudesta aiheutuvien kustannusten perusteella. Eli jos sairauteen liittyvät kustannukset nousevat ja saa perustason vammaistukea, kannattaa täyttää uusi hakemus ja pyytää hakemuksen lisätiedoissa tuen korotusta.

Eläkettä saavan hoitotukea haetaan samalla hakemuksella kuin 16-vuotta täyttäneen vammaistukea ja lisäksi tarvitaan myös lääkärinlausunto. Tukea voi saada, kun on kokopäiväisesti eläkkeellä, sekä on lääkärin toteama sairaus tai vamma, jonka vuoksi toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan tarviten toisen ihmisen apua ja ohjausta. Eli eläkettä saavan hoitotukeen voi olla oikeus jo 16-vuotiaalla työkyvyttömyyseläkkeellä olevalla nuorella.

Eläkettä saavan hoitotukea ei voi saada ainoastaan sillä perusteella, että toimintakyky on heikentynyt, vaan tuen saanti on sidoksissa myös toiselta ihmiseltä tarvitsemaan apuun ja ohjaukseen samalla tavalla kuin muissakin hoitotuissa. Tuen saaminen edellyttää toisen ihmisen avuntarvetta henkilökohtaisissa toiminnoissa sekä muistuttelua ja silmälläpitoa arjen toiminnoissa. Tuki on samalla tavalla porrastettua kuin muutkin hoitotuet. Perushoitotuki on 71,48 euroa kuukaudessa, korotettu hoitotuki on 155,72 euroa kuukaudessa ja ylin hoitotuki on 329,27 euroa kuukaudessa. Perushoitotukea voidaan myöntää, jos henkilö tarvitsee vähintään viikoittain apua tai ohjausta ja valvontaa henkilökohtaisissa toiminnoissa, kuten pukeutumisessa tai peseytymisessä. Korotettua hoitotukea voi saada, jos avuntarve on päivittäistä ja aikaa vievää. Ylintä hoitotukea voidaan myöntää, jos pitkäaikaissairas tarvitsee ympärivuorokautista apua ja tukea, eikä pärjää yksin kuin lyhyitä aikoja. Kaikista hoitotukiin liittyvistä muutoksista on myös tärkeä olla yhteydessä hyvissä ajoin Kelaan esimerkiksi sähköisen asioinnin kautta tai puhelimitse.

Toimeentulotuki on henkilön tai perheen viimesijainen Kelan kautta haettava taloudellinen tuki, joka kattaa elämiseen ja sairastamiseen liittyviä perusmenoja. Toimeentulotuki on tarkoitettu lyhytaikaiseksi, joten etuuden avulla autetaan tilapäisissä toimeentulon vaikeuksissa samalla edistäen hakijan itsenäistä selviytymistä taloudellisista asioista. Perustoimeentulotuki pitää hakea aina ensin Kelalta. Kielteisenkin päätöksen jälkeen on mahdollista hakea taloudellista tukea oman kotikunnan sosiaalitoimen kautta.

Perustoimeentulotukea voi hakea joko verkkoasioinnin kautta (https://www.kela.fi/asiointi) tai paperisella hakulomakkeella. Hakemuksen liitteet voi toimittaa Kelan verkkoasioinnin kautta, jonne kirjaudutaan hakijan pankkitunnuksilla. Liitteiksi riittää esimerkiksi selkeä kännykällä otettu kuva. Vaihtoehtoisesti tukea voi hakea paperilomakkeella. Lomakkeita saa joko Kelan toimistoista tai tulostamalla sivulta https://www.kela.fi/lomakkeet. Kelan palvelunumerossa 020692207 vastataan toimeentulotukeen liittyviin kysymyksiin.

Muita arkea helpottavia asioita ja tukitoimia

Lapsen tai vanhemman sairaus voi vaikuttaa laaja-alaisesti koko perheeseen ja saattaa tuoda haasteita arjen pyörittämiseen tai siitä selviytymiseen. Sosiaalietuuksien lisäksi käydäänkin artikkelissa läpi lyhyesti sosiaalipalveluihin, liikkumisesteisen pysäköintitunnukseen sekä verovähennykseen liittyviä asioita, joiden avulla perheen arkea voidaan yhteiskunnallisesti tukea.

Hyvinvointialueen sosiaalipalvelut

Kunnat järjestävät sosiaalipalveluita sosiaalihuoltolaissa annettujen säädöksien perusteella. Lainsäädännöstä vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö.

Kuntien on järjestettävä sosiaalipalveluja:

1) tueksi jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen;

2) asumiseen liittyvään tuen tarpeeseen;

3) taloudellisen tuen tarpeeseen;

4) sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi;

5) lähisuhde- ja perheväkivallasta sekä muusta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta aiheutuvaan tuen tarpeeseen;

6) äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvään tuen tarpeeseen;

7) lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseksi;

8) päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta sekä muusta sairaudesta, vammasta tai ikääntymisestä aiheutuvaan tuen tarpeeseen;

9) muuhun fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen tai kognitiiviseen toimintakykyyn liittyvään tuen tarpeeseen;

10) tuen tarpeessa olevien henkilöiden omaisten ja läheisten tukemiseksi.

Käydään sosiaalipalveluista tarkemmin omaishoidon ja lapsiperheiden tukipalvelut. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoitamista omaisen tai muun läheisen henkilön avulla. Laki omaishoidon tuesta tuli voimaan vuonna 2006, ja lain mukaan kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos:

1) henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa;

2) hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla;

3) hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia;

4) omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää;

5) hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva; ja

6) tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista.

Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä hoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, lakisääteisistä vapaista sekä omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidon tukea haetaan kuntakohtaisilla hakemuksilla hoidettavan kotikunnasta ja liitteeksi tarvitaan usein lääkärinlausunto hoidettavan tilanteesta. Omaishoidontuki on veronalaista tuloa, joten hoitajan on toimitettava kuntaan verokortti hoitopalkkiota varten. Omaishoitajalle kertyy pääsääntöisesti myös eläkettä. Omaishoito ei ole subjektiivinen oikeus, vaan harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää sitä varten varaamiensa määrärahojen rajoissa. Tämän takia palvelu määräytyy eri kuntien välillä hyvinkin eri tavalla, ja voi näin ollen aiheuttaa mielipahaa ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta palvelun hakijoissa.

Ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista ja huolenpidosta on lapsen vanhemmilla. On kuitenkin tilanteita, jolloin perhe tarvitsee apua ja viranomaisten tukea lapsen huolenpitoon sekä omaan jaksamiseen liittyvissä asioissa. Sosiaalihuoltolain mukaan lapsella ja hänen perheellään on oikeus saada viipymättä lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalipalvelut tarvittavassa laajuudessa vuorokauden ajasta riippumatta. Palveluiden avulla tuetaan vanhempia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Sosiaalipalveluita järjestetään perheelle tuen tarpeiden mukaan ja kaikissa toimissa on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Sosiaalihuollon kautta voidaan järjestää perheelle esimerkiksi kotipalvelua tai lapselle tukihenkilö- tai tukiperhetoimintaa. Sosiaalihuoltolaki uudistuksen myötä (1.4.2015) vahvistettiin lapsiperheiden oikeus kotipalveluun. Palvelua voivat saada sellaiset lapsiperheet, joilla on avuntarvetta tilapäiseen lastenhoitoapuun tai välttämättömään kodinhoitoapuun. Avuntarve voi johtua aikuisen tai lapsen sairastumisesta, vanhemman väsymyksestä tai jostakin perheen erityistilanteesta. Apua annetaan sosiaalihuollon palveluna ilman lastensuojelun asiakkuutta.

Sosiaalihuoltoon voi olla yhteydessä perheen kanssa työskentelevä viranomainen tai perhe itse, ja yhteydenotto sosiaalitoimeen tehdään tällöin yhteistyössä perheen kanssa. Lapsiperheille saatava sosiaalihuollon mukainen apu ja tukitoimet vaihtelevat myös kuntakohtaisesti ja ovat valitettavasti määrärahasidonnaisia. Lastensuojelulliset tukitoimet on kuitenkin järjestettävä viipymättä, kun tarve on ilmeinen.

Uudet hyvinvointialueet järjestävät kaikki sosiaalipalvelut 1.1.2023 alkaen, ja tämän toivotaan tuovan yhdenmukaisuutta palvelujen järjestämisessä eri kuntien välillä. Hyvinvointialueen sosiaalipalveluina on jatkossa huolehdittava myös kehitysvammaisten erityishuollosta, vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, toimeentulotuen antamisesta hyvinvointialueen alueella oleskelevalle henkilölle, sosiaalisen luoton myöntämisestä hyvinvointialueen asukkaille, kuntouttavasta työtoiminnasta, päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon kuuluvista palveluista, omaishoidon tuen, perhehoidon, lasten ja nuorten huollon, lastensuojelun, adoptioneuvonnan, perheasioiden sovittelun, lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen vahvistamiseen ja ratkaisemiseen liittyvien tehtävien sekä päätösten täytäntöönpanossa toimitettavaan sovitteluun kuuluvien toimenpiteiden ja lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian tuomioistuinsovitteluun kuuluvien asiantuntijapalveluiden sekä isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen liittyvien tehtävien järjestämisestä sen mukaan kuin niistä lisäksi erikseen säädetään: (29.6.2021/635).

Liikkumisesteisen pysäköintitunnus

Liikkumisesteisen pysäköintitunnus myönnetään hakijalle, jolla on tunnuksen saamisen edellytykset täyttävä haitta. Haitan pitää kuulua johonkin alla lueteltuun haittaluokkaan:

• Sairaudesta, viasta tai vammasta johtuva haitta estää henkilöä itsenäisesti kävelemästä ja tästä liikkumista vaikeuttavasta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuva haitta kuuluu vähintään haittaluokkaan 11 (Työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015, 84§).

• Jos vammaisuus aiheutuu heikentyneestä näöstä, on näöntarkkuuden oltava paremmassa silmässä enintään 0,1, tai näkökyky kokonaisuudessaan arvioiden on vähintään haittaluokan 17 mukainen.

• Vaikeasti vammaisen henkilön kuljettamista varten tunnus voidaan myöntää, jos kuljetettavalla on säännöllinen tai usein toistuva kuljetustarve eikä hän selviydy kuljetuksen jälkeen ilman saattajaa.

Liikkumisesteisen pysäköintitunnusta voi hakea Traficom.fi -verkkosivuilta hakijan verkkopankkitunnuksilla kirjautuen. Lapselle tunnusta voidaan hakea Traficom palveluntuottajan Ajovarman palvelupisteessä. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto, jossa on arvioitu hakijan vamman tai sairauden haitta-aste. Lausunto on tärkeä hankkia ajoissa, koska ilman lausuntoa ei hakemusprosessi etene. Lääkäreitä varten on tunnuksen hakemista varten tehtyjä lausuntolomakkeita. Jos henkilöllä on pysyvä haitta, pysäköintilupa myönnetään 10 vuodeksi. Muissa tapauksissa lupa myönnetään lääkärin lausunnossaan erikseen ilmoittamaksi ajaksi. Uusi liikkumisesteisen pysäköintitunnus tai aikaisemman luvan uudistaminen maksaa hakijalle 22 euroa. Myöntämisen jälkeen tunnusta voi tarvittaessa siirtää autosta toiseen.

Liikkumisesteisen pysäköintitunnus -hakemuksella voi myös hakea samanaikaisesti vapautusta ajoneuvoveron perusverosta. Hakemuksessa tulee tällöin ilmoittaa verovelvollisen henkilötunnus sekä vapautusta haettavan ajoneuvon rekisteritunnus. Vapautuksen voimassaolo on sidottu pysäköintitunnuksen voimassaoloon, ja sitä voi saada vain yhteen ajoneuvoon.

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys

Veronmaksukyvyn alentumisvähennyksen voi saada, jos verovelvollisen maksukyky on hänen ja hänen perheensä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioiden alentunut esimerkiksi sairauden vuoksi. Veronmaksukyvyn alentumisvähennystä voidaan vaatia sairauskulujen perusteella, jos omien ja perheenjäsenten yhteenlasketut sairauskulut ovat vähintään 700 euroa, ja niiden on oltava samalla vähintään 10 % verovelvollisen puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yhteismäärästä. On tärkeä ottaa huomioon vähennyksen olevan harkinnanvarainen, vaikka edellytykset täyttyisivätkin. Harkintaan vaikuttavat kokonaisvaltaisesti sekä hakijan että puolison tulot ja varat, ja vähennys on suuruudeltaan enintään 1 400 euroa. Lisätietoja asiaan liittyen löytyy vero.fi tai veronmaksajat.fi -sivustoilta.